Markkinoiden tehokkuus

Markkinoiden tehokkuus eli tehokkaiden markkinoiden hypoteesi (engl. efficient-market hypothesis, EMH) on rahoituksessa ja taloustieteessä sijoitusinformaation hyödynnettävyyttä markkinoilla kuvaileva käsite. Markkinoiden toimiessa tehokkaasti kaikki julkinen ja yrityksen arvon kannalta oleellinen uusi tieto heijastuu välittömästi ja täysimääräisesti arvopapereiden (esimerkiksi osakkeiden) hintoihin.^[1] Tehokkaan hintareaktion tulisikin siis tapahtua "heti" ja "oikein" informaation julkistamishetkellä. Markkinoiden ollessa tehokkaat kukaan yksittäinen sijoittaja ei voi säännöllisesti "voittaa markkinoita", eli saavuttaa markkinoiden riskikorjattua tuottoa ylittävää "epänormaalia tuottoa" tai "ylituottoa".^[1] Toisin sanoen, tehokkailla markkinoilla niin sanottujen "ilmaisten lounaiden" eli helppojen rahantekotilaisuuksien hyödyntäminen on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta.^[1]

Tehokkailla markkinoilla hintareaktio voi olla tehoton, vaikka se tapahtuisikin nopeasti. Hinta voi nousta liikaa (ylireagointi) tai liian vähän (alireagointi) uutisen edellyttämään tasoon nähden.^[1] Tätä tarkoitetaan informaation heijastumisena "oikein" arvopapereiden hintoihin. Osakekurssin liioitellut heilahtelut saattavat aiheuttaa äkillisen korjausliikkeen vastakkaiseen suuntaan, mikä entisestään lisää hintareaktion tehottomuutta. Myös hidas reaktio on tehoton, vaikka osakekurssi nousisikin julkisen tiedon edellyttämälle tasolle viiveellä (ks. kuvio 1). Näin ollen, vain välitön ja oikean suuruinen hintareaktio joko ylös (positiivinen uutinen) tai alas (negatiivinen uutinen) on tehokas. Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi edustaa Eugene Faman (1970) tutkimuksen mukaan "ihannetilaa", missä osakkeiden hinnat heijastavat kaikkea saatavilla olevaa informaatiota.^[2]

Tehokkailla markkinoilla historiallisella informaatiolla ei voi ennustaa tulevia tuottoja, sillä arvopapereiden hinnat muuttuvat ainoastaan uuden tiedon julkistamisen seurauksena.^[1] Tämä tarkoittaa sitä, että kurssiheilahtelua ei pitäisi esiintyä mikäli uutta informaatiota ei ole saatavilla.^[3] Markkinoiden tehokkuus ei edellytäkään ainoastaan välitöntä ja oikeansuuruista hintareaktiota uuden tiedon julkistamishetkellä, vaan myös reagoimattomuutta nykyisellä tietämyksellä, sillä Faman (1970) EMH-teorian mukaan kaikki tarpeellinen tieto on jo heijastuneena osakkeiden nykyiseen hintatasoon.^[2] Sijoittajien välinen keskinäinen kilpailu sekä järkevä päätöksenteko ovat edellytyksiä markkinoiden tehokkuudelle, kuin myös informaation laaja-alainen ja helppo saatavuus.^[3] Tutkija John F. Muthin (1961) mukaan sijoittajien odotuksia voidaan pitää rationaalisina, sillä "ne ovat tietoon perustuvia ennustuksia tulevaisuuden tapahtumista".^[4] Juuri inhimillisten taloudellisten toimijoiden oletettu rationaalisuus, eli kyky ajatella ja tehdä päätöksiä järjestelmällisen analyyttisesti tunteet sivuten, on usein Faman (1970) EMH:n kritiikin kohteena, mutta Muthin (1961) mukaan rationaalisuutta voidaan myös muokata ottamaan huomioon "systemaattiset harhat" ja "väärä informaatio".^[4] Sijoittajien rationaalisuusolettamasta huolimatta markkinoiden ei Eugene Faman (1965) mukaan kuitenkaan tarvitse olla kilpailultaan täydelliset ollakseen tehokkaat.^[5] Tämä on yksi EMH-teorian viehättävimmistä ominaisuuksista, sillä useimmat muut 50- ja 60-lukujen taitteessa syntyneistä rahoitusteorioista (kuten yksittäisten arvopapereiden hinnoittelumalli CAPM) vaativat taustaoletuksissaan markkinoilta täydellistä kilpailua.

↑ ^a ^b ^c ^d ^e Samuli Knüpfer & Vesa Puttonen: Moderni rahoitus, s. 161–167. WSOYpro, 2009. ISBN 978-951-0-35877-1.
↑ ^a ^b Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä :8 ei löytynyt
↑ ^a ^b Zvi Bodie, Alex Kane & Alan J. Marcus: Investments, s. 340–359. McGraw-Hill Companies, Inc., 2002. ISBN 0-07-2339160-0.
↑ ^a ^b John F. Muth: Rational Expectations and the Theory of Price Movements. Econometrica, 1961, nro 3, s. 316, 330. doi:10.2307/1909635. Artikkelin verkkoversio. ^{lähde tarkemmin?}
↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä :2 ei löytynyt

[:0-1] Samuli Knüpfer & Vesa Puttonen: Moderni rahoitus, s. 161–167. WSOYpro, 2009. ISBN 978-951-0-35877-1.

[:8-2] Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä :8 ei löytynyt

[:5-3] Zvi Bodie, Alex Kane & Alan J. Marcus: Investments, s. 340–359. McGraw-Hill Companies, Inc., 2002. ISBN 0-07-2339160-0.

[:1-4] John F. Muth: Rational Expectations and the Theory of Price Movements. Econometrica, 1961, nro 3, s. 316, 330. doi:10.2307/1909635. Artikkelin verkkoversio. ^{lähde tarkemmin?}

[:2-5] Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä :2 ei löytynyt

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]